Omia teesejäni Karkkilan kehitykseen


Olen sataprosenttisesti Karkkilan vasemmistoliiton yhteisten teesien takana ja omista lähtökohdistani voisin lisätä niihin vielä joitain teemoja.

Viime vaalien alla kirjoittelin pitkän ja kattavan listan erilaisista tavoitteista. Nyt niitä tarkastellessani voin todeta, että olemme toimineet niiden toteutuksen suuntaan tehokkaasti Karkkilassa. En enää esitä yhtä pitkää listaa, mutta voin luvata, että vanhatkin vaatimuksemme ovat edelleen mielessäni. Nyt on kuitenkin uusien haasteiden aika.

Perusturvapalvelut hoidetaan yhdessä Vihdin ja Nummi-Pusulan kanssa Karviaisessa. Kun liityimme yhteiseen organisaatioon, oli tavoitteenamme siihenastisten parhaiden hoitokäytänteiden saaminen kaikkiin kuntiin eli parhaat ohjaisivat heikompien käytäntöjä. Valitettavasti näin ei käynyt. Heikommat tavoitteet otettiin käytänteiksi ja Karkkilan erinomaiset hammashoitopalvelut ja lasten ja perheiden ennaltaehkäisevä työ ovat selvästi heikentyneet. Nyt kun Nummi-Pusula liittyy osaksi Lohjaa on uudelleen organisoinnin aika. Aiemmat tavoitteet on saatava käyttöön. Tavoitteena on oltava laadukkaat palvelut karkkilalaisille Karkkilassa. Myös karkkilalaisille vanhuksille on taattava hoitopaikka omassa kunnassa.

Sivistystoimi ja koulut ovat Karkkilan suurin menoerä. Viime vuosina ne ovat kurjistaneet toimintaansa pysyäkseen talousarvioraamissa. Ensi vuonna on keskityttävä tämän toiminnan parantamiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori saa mahdollisimman hyvän kasvun eväät päivähoidosta ja koulusta. Tavoitteena on oltava toisista välittämisen ja yhteisöllisyyden luominen kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin.

Yhteisöllisyyden on myös jatkuttava aikuisiin. Karkkila on viimeisen neljän vuoden kuluessa muodostunut monikansalliseksi yhteisöksi. Muualta maailmasta muuttajien määrä on kasvanut koko ajan nopeasti. Näille uusille tulokkaille on annettava mahdollisuudet tulla osaksi Karkkilan elämää. Työväenopistolla ja järjestöillä on mahdollisuudet houkutella heidät mukaan Karkkilaan.

Viime aikoina on heitelty ajatuksia kuntaliitoksesta. Ainoa tarjottu kumppani on ollut Vihti. Kannattaneeko tuo. En ole nähnyt mitään laskelmaa siitä, että kuntaliitoksella saataisiin aikaan hyötyjä.  On esitetty, että Karkkilan veloille saadaan lisää maksajia. Eipä taida kannattaa, vihtiläisilläkin on velkoja jo reilut 2700 euroa asukasta kohti. Lisäksi Vihti velkaantuu nopeammin kuin Karkkila, joten senkään puolesta ei kannata. Lisäksi Vihdin tämän vuoden tilinpäätöksen ennakoidaan olevan noin viisi miljoonaa euroa alijäämäinen ja myös ensi vuoden talousarviota suunnitellaan alijäämäiseksi.

Kuntaliitoksen sijasta voisi tarkasteluun ottaa luonnollisempien kuntarajojen etsimisen. Jos tarkastellaan Karkkilaa talousalueena, käyttävät monet Vihdin, Nummi-Pusulan ja Lopen ihmiset Karkkilaa luontevimpana asioimispaikkanaan. Miksi he eivät sitten voisi asua Karkkilan rajojen sisällä. Tällöin Karkkila voisi muodostaa entistä paremman kaupungin.